Uskotteko kotona peli on 5-1!!!

Uskotteko kotona peli on 5-1! Tätä en ole nähnyt 10 vuoden aikana, Tommi Salo otetaan vaihtoon!! Käsittämätön on tapahtunut Ruotsi on siirtynyt 6-5 johtoon. Kyllä on kalpeaa poikaa Suomen vaihtoaitiossa... Tämä  ehkä kaikkien suomalaisten muistama ottelu kuvastaa tällä hetkellä omaa tilannettani oikein hyvin. Kaikki näyttää oikeinkin hyvältä, elän suorastaan unelmaani, kunnes se vitun Forsbergi tulee ja niittaa 6-5... Se tuntuu käsittämättömältä miten tilanteet voivat vaihtua hetkessä unelmasta -->painajaiseksi... Tällä hetkellä Lapissa ollaan hyvinkin kalapeaa poikhaa... Mutta 8vuotta meni, että saatiin jääkiekossa vahinko takaisin, mutta pitääkö helvetti nyt itsekkin sitten lusia 8vuotta tyhjänpanttina...  Mutta oliko tappio tilanteessa 5-1 johtaneelle Suomelle omaa hölmöyttä vai Ruotsin paremmuutta? Mietittyäni ja katseltuani peliä nauhalta vertaan sitä myöskin omaa elämääni. Huonoja valintoja höystettynä huikean huonolla onnella ja soppa on valmis. 

Elämä Lapissa alkaa olemaan nähty.Tuntuu lähinnä pakkopullalta olla täällä vielä reilu kuukausi... Aurinko paistaa ihmisille ja pitäisi alkaa näyttämään valoisalta, mutta minun pilkahdus tuli ja meni. Käteen ei jäänyt edes sitä surullisen kuuluisaa luuta. Mutta, että ei menisi ihan mahdottoman negatiiviseksi tämä kirjoittelu niin seuraava lause on mahtava! Jos tilanteessa 5-1 pystyy nousemaan 6-5 voittoon, niin eikait tässä perkhele luovuttamaan käydä.!!  Pidetään silmät auki, jos vaikka näkisin sen autingon vielä ;)

Mä sain naisen niin ihanan hunajaisen

Tää tekstia mua susta muistuttaa, se niin paljon kertoo ja korvaan kuiskuttaa.

Sua en voi silti mistään syyttää ja siksi en kehtaa pyytää edes ystävyyttä.

Aurinko nousee, linnut laulaa, maailma muuttuu ja mä toivon  rauhaa.

Mun elämästä palanen puuttuu, seinät kaatuu, vain muistot jää ja maahan maatuu.

Tuuli käy, se satoa korjaa ja vain yksi puuttuu mun hartioilta.

Se olet sinä, sua mä kaipaan, ilman sua mä en saa rauhaa.

Kirjoitus loppuu, silmät sumenee, kohtalon tuulen kuulen ja mun haaveet murenee

Always look at the bright side of life

Asioilla on tapana järjestyä, niin olen kuullut

Kun katson muita ihmisiä, en ole niin surullinen mitä olen luullut.

Arvostakaa sitä mitä teillä on, niin ei ole mieli onneton.

Rakastakaa niitä, jotka teitä rakastaa, niin ei tarvi tunteitaan yksin kotona tunteitaan pakastaa.

Elämä aina jaksa ei nauraa, mutta naura sinä ja oma kohtalo naulaa.

Pidä kiinni, älä periksi anna, lopussa kiitos seisoo ja se on varma! 

Magicmangu kiittää ja toivottaa onnellisia hetkiä. So long suckers!

All-in

Tuleeko muilla välillä tilanteita elämässä vastaan, jossa vaihtoehtona on pelata varman päälle tai yksinkertaisesti pokeritermiä käyttäen puskea all-in. Olen huomannut, että omassa elämässä tulee hyvinkin usein vastaan tilanteita ja olen todennut, että ehkä hakemalla hakeudun kyseisiin tilanteisiin. Koskevat ne sitten rahaa, rakkautta, työtä tai mitä vain. Ja liian usein huomaan olevani tilanteessa all-in ja sitten jännitetään. Lopputulos on arvattavissa hyvältä näyttää, mutta huonosti menee. Pitäisikö siis alkaa varmistelemaan ja pelata varman päälle? Mutta mistä kaivaa sitten se elämän jännitys vai olisiko korkea aika vakiintua ja pistää se pää pensaaseen?

Love is in the air


Hyvinkään usein en tunne sen suurempaa vetoa vastakkaista sukupuolta kohtaan ( ikävä kyllä heillä on samat tunteet minua kohtaan, ihan pienemmissäkin määrin) Mutta jos kuitenkin satun jostain syystä sortua sellaiseen, onhan lopputulos arvattavissa --> AA vs AK.  Floppi : AT2 rainbow. Hyvältä näyttää... Turn Q. ja yleisön yllätykseksi riverillä napsahtaa J. Kappas mahdottomasta on taas tehty mahdollista. Hyvältä näytti, mutta mehtään meni ja pahasti. Pitäisikö siis muuttaa taktiikkaa ja pelata vain "huonoilla" korteilla, joten saattaisin yllättää itseni ja elää parisuhteessa? Tuskinpa vaan. Mutta kaikenkaikkiaan täällä Lapissa on ollut muutama valonpilkahdus keskellä pimeää aikaa, mutta eiköhän nuokin ajat ole ohi. Mutta parempi katsoa, kun katua... Joten All-in ja sillä mennään.


Ain laulain työtä teen


Tavoitteenani oli tulla Lappiin tekemään helvetisti töitä ja tienata siinä sivussa muutama lantti ja ennenkaikkea oppia uutta työni puolesta. Alku näytti lupaavalta. Pitkiä työpäiviä ja paljon uusia asioita. Kiitosta tuli ja muutama lanttikin tuli tienattua. Tunsin viihtyväni täällä ja asiat näyttivän vihdoin luistavan oikeille raiteilleen. Mutta tällä kertaa ei keretty edes riverille asti, kun ohiveto jo napsahti. Asiat on opittu, työpäivät on lyhyitä ja kolikot kadonneet. Työmotivaatio hipooo samoissa lukemissa pakkaslukeman kanssa (-30), mutta sydämmestäni toivon, että saan motivaatiota lisää ja kenties oppisin vielä jotain. Tsemppi on kova ja All-in meininki jatkuu. Seuraava työpaikka tulee varmuudella olemaan ulkomailla ja odotan siltä reissulta paljon. Ehkä on aika kasvaa ihmisenä ja siinä sivussa oppia tekemään paremmin ruokaa. Joka tapauksessa kaikki peliin ja sillä mennään.

Kirjoittaessani tätä suurenmoista tarinaa omasta elämästäni pohdin suurimman osan ajasta, että ehkä pitäisi muokata itsestään se vakiintuva ihminen ja elää "keskinkertaista" elämää. Mutta leijonan sydän ei ole ainakaan tässä vaiheessa ainakaan sille luotu, joten katsotaan vielä tovi kaikki elämän kortit ja sitten kerätään palapeli kasaan. Hyvää kevään alkua ja toivottavasti aurinko jaksaa paistaa!


All-in meininki sillä mennään, meni syteen taikka saveen, en sitä pelkää.
Kortti vie, kortti tuo, Tuoko se sut vielä mun luo?
Oppia tahdon, kuka opettaa, pitäiskö alkaa hommia lopettaa?
Rakkaus rinnassa ja vitutus pinnassa, pari vuotta ja sitte istun linnassa?
All-in katsotaan loppuun, ehkä se viimeinkin osuu mun lappuun!