Tänään käsittelen koko maailmaa yhdistävää asiaa ja se on JOS. Usein tulee kuultua "Mitä jos olisin tehnyt toisenlaisen valinnan?" Itsekkin usein mietin, missä olisin tällä hetkellä ja mitä tekisin, jos olisin valinnut toisin. Ajatuksena ihan kiva ja voi päästää mielikuvitustaan valloilleen, mitä kaikkea sitä voisikaan olla ja miten paremmin asiat voisikaan olla(tai mahdollisesti miten paljon huonommin). Vaikka kaikki varmasti miettivät tätä kyseistä "ongelmaa" usein, on sen miettiminen kuitenkin hyvin pitkälti turhaa. Ajassa ei voi palata takaisin, joten jossittelu on turhaa ja on parempi suunnata katseet tulevaisuuteen, tavoitteisiin ja niistä kiinni pitämiseen. Mutta koska jossittelu on kuitenkin jokaiselle ihmiselle arkipäivää, niin lasken mieliku-vitutuksen valloilleen ja pohdin mitä olisinkaan nyt, jos olisin rakentanut päätökseni toiseen suuntaan.
Urheilu
Jo pienenä linnunpoikasena huomasin, että urheilu on lähellä sydäntäni ja sitä niin kovasti rakastan. Aloitin siis jalkapallon pelaamisen lähestulkoon heti, kun osasin kävellä. Jatkoin harrastusta monen monta vuotta ja muutamat pokaalit ja läjä mitaleja taitavat todistaa, että taisin jopa hallita kyseisen lajin. Kääntökohtana tässä asiassa toimiikin varsin hyvä esimerkki nuorille ihmisille, että näin EI pidä toimia. Olin ollut Suomen maajoukkue leirillä ja kisoihin ulkomaille valittaisiin 22pelaajaa + 3 varamiestä. Olin elämäni kunnossa ja päätin, että kyseinen paikka olisi minun ja siitä taistelisin. Noh paikka tuli, mutta varamiehenä. Taisin kärsiä hyvin suuresta murros-iästä, koska päätin, että jos en kelpaa, niin turha sitä on pelatakkaan. Joten aktiivinen pelaaminen loppui, kuin seinään. Tämän jälkeen olen muutaman kerran käynyt palloilemassa eri joukkueissa, mutta se helvetinmoinen kipinä katosi tuon tapahtuman jälkeen. Usein olen miettinyt missä olisin nyt, JOS olisin niellyt ylpeyteni ja jatkanut ahkeraa pelaamista, koska kaikki kriteerit loistavaksi urheilijaksi kuitenkin olivat. Olisinko kenties Real Madridin tähtihyökkääjä tai kentis Arsenalin maalitykki numero yksi? Mitä todennäköisemmin en olisi ja pelaisin jossain 1divarissa Suomessa, mutta nauttisin kuitenkin, eikä tarvisi jossitella. Mutta tästä pienestä tarinasta kuvastaa elämäni yksi suurimpia ongelmia = Kyky jättää asiat keskeneräiseksi. Olen siinä ehkä maailman parhaita. Innostun asiasta, teen asiaa ja lopulta jätän sen kesken. En voi muuta, kuin kadehtia ihmisiä jotka hoitavat aloittamansa asiat loppuun. Ainakin mielessäni olen tämän asian oppinut ja päättänyt, että nykyään hoidan asiat loppuunasti jos ne kerran aloitan. And he scores!
Parisuhde vai pari suhdetta ?
Heti nuorena poikana huomasin ongelman itsessäni( ongelmia on toki myös enemmän), että tunnen hyvin paljon vetoa vastakkaiseen sukupuoleen ja ikäväkseni hyvin useaan samaan aikaan. Mikä järkyttävintä (uskokaa tai älkää), myös naiset tuntuivat jostain kumman syystä tuntevan vetoa minua kohtaan (sääliä mitä luultavammin). Kaveriporukassa tulin tunnetuksi siitä miten kaadoin naisia, kuin vanha kunnon keilaaja konsanaan keiloja. Olin nuori ja hyvinkin ylpeä saavutuksistani, enkä juurikaan ajatellut asioita, kuin yhdellä päällä ja se sijaitsi suhteellisen alhaalla. Saadessani ikää lisää ajatusmaailmani muuttui(luojan kiitos) ja tajusin, että haluaisin vain yhden(säälittävää), jonka kanssa voisi viettää aikaa ja elää elämää. Tämän kavereilleni kerrottuani mitä useimmat vain nauroivat ja sanoivat "et usko tuohon itsekkään". Myös mitä useimmat naiset ajattelivat minua vain seksiobjektina, joten tilanteeni oli suhteellisen kriittinen. Ensimmäinen kunnon "ihastuminen" tapahtui ja se nyt ei mitenkään kummallista ollut. Lähinnä vain seurustelua ja valehtelua itselleen, että tämä on tätä. Mutta kun eron hetki koitti, tunsin jälleen metsästysviettini kasvaneen uusiin sfääreihin ja mietin ,että ehkä tämä poikamies elämä ei ole hullumpaa. Aikani taas vannottua ikuista poikamies elämää tapahtui jotakin odottamatonta, rakastuin aivan hullunlailla ja tuntui kirjaimellisesti ,kun joku olisi vienyt maton jalkojeni alta. Kaikki sanoivat, että se on vain alkuhuumaa älä pelkää kyllä se vielä ohi menee. Mutta kun aikaa kului tunne vain pysyi ja pysyi. Tietysti eihän aina voinut olla ruusuilla tanssimista, mutta tunsin, että vihdoin olen löytänyt jotain, josta oikeasti haluan pitää kiinni , ehkä jopa lopun elämääni. Lyhyesti virsi kaunis: MUNAUS. Sama kuin jääkiekossa turhia jäähyjä turhan monta, joten peli on käytännössä hävitty. Itse hölmöilin itselleni eron, joten ei aleta siitä valittamaan. Mutta kuitenkin välillä ajatukseni alkavat taas karata "Jos en olisi hölmöillyt, eläisinkö vieläkin onnellista elämää yhdessä tämän naisen kanssa". Tuohan on helvetin typerää ja suorastaan rankaisen itseäni miettimällä asiaa. Asiallehan ei voi enään tehdä mitään, joten "myöhäistä itkeä, kun paskat ovat jo housussa" Mutta koska tämän blogin tarkoitus on nimenomaan jossitella, niin olisiko tilanne nykyään tämä= Asuisin yhdessä elämäni valon kanssa yhdessä. Meillä olisi molemmilla työpaikat ja lapsia. Omistaisimmeko kenties koiran, jonka kanssa käydä iltaisin lenkillä, vai olisiko se kenties kissa. Rakastelisimmeko yhdessä auringonlaskussa vai kenties takkatulen ääressä. Tai mikä olisi lähimpänä totuutta, olisinko vain mies, joka vonkaa sääliseksiä rakkaalta vaimoltaan? Oli miten oli, niin asialle ei voi enään mitään joten on aika siirtä jälleen eteenpäin elämässä. Tavoitteena on kuitenkin, että en lentelisi pesästä pesään, vaan löytäisin itselleni ihmisen, jonka kanssa voi nauraa ja oikeasti viettää leppoisaa elämää. "Kaikki aikanaan sanoi pässi, kun päätä leikattiin" Totuushan lienee se, että tässä tarinassa ei nähdä onnellista loppua, kuten elokuvissa. Dream on!
Päivän vuodatukseni alkavat olla ohi, joten jäljellä vielä riimittelyä ja päivän mietelause
Jos en elä niinkuin haluan, tunnen elämäni sormieni läpi valuvan
Jos tavoittelee taivaalta kuuta, voi joutua pettymään ja katsomaan maailmaa suurta
Jos aina pelkää, että vääränpäätöksen tekee, ei tee mitään ja elämä ohi menee
Jos aina miettii onko tässä järkeä, ei ole hauskaa alkaa vain päätä särkeä
Jos olisin tehnyt toisin, rakastaisitko mua, jos sulle kaiken antaa voisin
Turha on miettiä mikä meni vikaa, nostetaan kytkintä ei anneta menneiden meidän elämää pilaa.
Päivän mietelause "Älä elä elämää, elä unelmaasi"
Kiittäen ja kumartaen kunkusti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti